Ihmiset käyttävät kommunikoidessaan ensisijaisesti ääntään – puhetta. Koirilla
taas äänenkäyttö on hyvin pieni osa viestintää. Toki kommunikointiin kuuluvat
myös erilaiset ääntelyt, mutta koirien kieli koostuu lähinnä ruumiinkielestä.
Tähän taas kuuluvat erilaiset kehon- ja hännänasennot, naamanilmeet ja
moninaiset liikehdinnät ja liikekuviot.
Koirat – laumaeläiminä – käyttävät lauman koossapysymiseen useita signaaleja.
Tärkeimpinä voisi mainita ns. välimatkaa lisäävät signaalit (murina, irvistely,
hampaiden näyttäminen, haukkuminen, hyökkääminen jne.) ja rauhoittavat
signaalit. Näistä kahdesta jälkimmäiset ovat paljon moninaisemmat, vähemmän
tunnetut ja taatusti mielenkiintoisemmat. Lisäksi voi huomata, että koirat
käyttävät rauhoittavia signaaleja paljon useammin – lähes kokoajan. Näillä
signaaleilla koira pyrkii ratkaisemaan ristiriitatilanteita, rauhoittamalla
niin itseään, muita koiria kuin omistajaansakin. Myös ihminen voi käyttää näitä
signaaleja tilanteen rauhoittamiseen ja näin oppia "puhumaan koiraa". Omistajan
ja koiran suhde paranee ja koiranpuolinen luottamus kasvaa. Rauhoittavien
signaalien (osoitetaan ystävälliset aikeet) avulla on hyvin helppo saada koko
koiran eliniän kestävä luottamus.
RAUHOITTAVIA SIGNAALEJA
Norjalainen koirankouluttaja Turid Rugaas on tehnyt vaikuttavan urakan
tarkkailemalla koiria. Hän on kirjannut ylös yli kolmekymmentä rauhoittavaa
signaalia ja kirjoittanut suomeksikin käänetyn kirjan asian tiimoilta.
Seuraavaksi esittelen lyhyesti muutamia yleisiä rauhoittavia signaaleja, joihin
olen itse törmännyt ja osaa jopa käyttänytkin.
Pään kääntäminen
Signaali voi olla nopea pään heilautus sivulle, mutta useimmiten koira pitää
päätään sivulle käännettynä kauemmin. Koirat käyttävät tätä signaalia hyvin
usein rauhoittaakseen uhkaavaksi käyvää tilannetta. Signaali ei ole kaikkein
voimakkaimmasta päästä, mutta rauhoittaa tilanteen ja on suhteellisen helppo
käyttää. Jos tilanne on liian ahdas, voi pelkkä katseen kääntäminenkin pelastaa
tilanteen.
Katseen kääntäminen
Koiran kielessä suoraan silmiin tuijottaminen on haaste ja uhkaus. Siksi niin
tärkeäksi puhuttu katsekontakti on koiralle usein vaikea opetettava. Mielummin
koira katsoo uhkaajansa ohi, minkä kouluttaja usein katsoo tuittupäisyydeksi,
vaikka koira yrittää vain rauhoitella tuijottajaansa.
Silmien räpäyttäminen
Hyvin pieni signaali, mutta voi saada ihmeitä aikaan. Kyse on joko nopeasta
silmien räpäyttämisestä tai selvästä silmien vuorottaisesta sulkemisesta ja
aukaisemisesta.
Selän / kyljen kääntäminen
Koira kääntää ristiriitaisessa tilanteessa ensin kylkensä, jos rauhoittava
signaali ei toimi jatketaan kääntymistä siten että viimein selkä on toista
kohti. Signaalia pääsee käytännössä toteuttamaan esimerkiksi kotiin tullessa.
Koira hyppii onnesta villinä omistajaansa kohden: "Sinä palasit! Vihdoin!"
Omistaja kääntää selkänsä rauhoittaakseen innokasta hyppijää – usein hyppiminen
loppuu lyhyeen.
Kuonon nuolaisu / lipaisu
Koirat käyttävät tätä signaalia hyvin usein rauhoittaakseen itseään ja omaa
kiihtynyttä olotilaansa, esimerkiksi hieman stressaavassa, omituisessa tai
vieraassa tilanteessa. Tämä signaali on usein vaikea havaita, sillä kyseessä on
yleensä hyvin nopea lipaisu. Usein koiran näkee lipovan kuonoaan toistuvia
kertoja, mikäli yksi lipaisu ei rauhoita tilannetta tai koiran omaa tuskaisaa
olotilaa.
Paikalleen jähmettyminen
Muita rauhoittaakseen koira voi jähmettyä täysin liikkumattomaksi. Koira voi
olla missä tahansa asennossa ja täysin passiivisena. Usein toisensa kohtaavat
urokset käyttävät tätä signaalia välttääkseen tappelun.
Hidastelu
Nopeat liikkeet ovat koiran näkökulmasta uhkaavia, hitaat liikkeet taas
rauhoittavat. Joskus vauhti vain hidastuu hieman, joskus liike taas voi
pysähtyä kokonaan koiran jähmettyessä paikalleen. Tällaista käytöstä huomaa
koirassaan varsinkin luoksetulossa. Mitä käskevämmin tai ärtyisämmin koira
kutsutaan, sitä hitaammin se tulee.
Haistelu
Koira yksinkertaisesti vain rupeaa haistelemaan maata suurella mielenkiinnolla,
vaikka todellisuudessa maassa ei ole mitään erikoista vaan koira yrittää
rauhoittaa ristiriitaisen tilanteen. Luoksetulossa haistelu-signaali yhdistyy
usein hidasteluun. Ihmisellä tämän signaalin korvaa maan kaivelu. Tämäkin
helpottaa innostavaa tilannetta. Kun omistaja kyyristyy maan puoleen ja rupeaa
kaivelemaan sitä hajamielisesti, rupeaa koira miettimään omaa käytöstään -
riekkuminen loppuu ja usein koira tulee kanssasi katselemaan mitä maassa on
(uteliaisuutta?).
Leikkiinkutsuasento
Jäykkä ja liikkumaton asento (ks. paikalleen jähmettyminen). Tämä on syytä
erottaa normaalista leikkiinkutsusta, jossa usein etsutssut liikkuvat puoleta
toiselle ja koira "hakkaa" käpälillään maata. Rauhoittavana signaalina asento
on täysin liikkumaton. Vanhempien koirien näkee usein rauhoittelevan täten
innostunutta ja riehakasta pentukoiraa, tähän yhdistetään yleensä myös katseen
tai pään poispäin kääntäminen. Ihminen voi käyttää signaalia siten, että
venyttelee käsiään alaspäin.
Istuutuminen
Tämä voi olla pelkkä istahtaminen tai pitempi istumistuokio, signaali on
voimakkaampi, jos istahtaa selkä uhkaa päin. Esim. omistaja sanoo
toko-treeneissä: ISTU! koira antaa ensin selän ja sitten vasta istahtaa –
vinoon istuminen, jos käskyä lievennetään: istu. Koira istahtaa suoraan.
Maahanmeno
Tämä taas on syytä erottaa alistumiseleestä jolloin koira on selällään ketarat
kohti kattoa. Rauhoittavana signaalina koira menee makuulle vatsalleen
jähmettyy ja katselee makuulta kuin sfinksi. Rauhoittaa usein hyvin tehokkaasti
riehuvat koirat. Ihminen voi käyttää signaalia siten, että oikaisee itsensä
esim. sohvalle, jos koira osoittaa turhan innokkaita eleitä ja riehumismieltä.
Haukottelu
Yksi helpoimmin havaittavista rauhoittavista signaaleista. Vaikutus on yleensä
voimakas. Tosin on syytä huomata, että yleensä yksi haukotus ei auta
rauhoittumaan, vaan siihen tarvitaan useita peräkkäisiä haukotteluita.
Haukottelemiseen yhtyminen rauhoittaa koiraa entisestään.
Kaartaen lähestyminen
Hyvin tehokas rauhoittava signaali. Tätä on syytä käyttää, kun tapaa vieraita
koiria joko yksin ollessa tai koiran kanssa lenkkeillessä – ensin laaja kaari
ja kertakerralta pienentää kaarta kunnes ohitustilanteessa voi ohittaa täysin
suoraan ilman koiran räpistelyä ja riekkumista.
Muiden väliin asettuminen
Halattaessa voi koira usein tulla ihmisten väliin. Tällä vältetään usein
tappelu. Kolmas koira (tai omistaja) menee uhkailevien koirien väliin
lievittämään tilannetta. Väliin asettuminen on hyvin tehokas signaali eikä
kukaan koira voi tajuta tätä väärin.
Korvaava toiminta
Koira keksii muuta tekemistä eli on tekevinään jotain tai on kiinnostunut
jostain, kun lähellä on vältettävä ihminen tai toinen koira.
Myös muita rauhoittavia signaaleja voi löytyä koiran pohjattomasta
elevarastosta. Havainnot ovat hyvin arvokkaita ja ovat usein perustana uusille
havainnoille ja auttavat ihmistä yhä eteenpäin koiransa ymmärtämisessä.
HAVAINNOI - VÄLTÄ RISTIRIIDAT
Rugaasin neuvona: Tarkkailkaa koirianne, havainnoikaa uutta ja oppikaa
ymmärtämään!
Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Tarkkaile ja
katsele. Signaalit ovat usein hyvin lyhyitä, mutta koira käyttää näitä lähes
kokoajan.
Tarkkailun kautta opettelemme ja myös opimme ymmärtämään ja viestimään koiralle
myös ymmärtävämme. Voimme kommunikoida paremmin koiriemme kanssa
kouluttaessamme tai vain viettäessämme niiden kanssa aikaa, pystymme myös
kohtelemaan niitä oikein. Vältämme ristiriidat ja pyrimme estämään että
koiristamme tulee pelokkaita, epävarmoja, aggressiivisia ja stressaantuneita.
Pystymme myös ehkäisemään vaarallisia tilanteita ja loukkaantumisia sekä
vältymme itseään puolustavan koiran puremilta.
Liika tottelevaisuuden vaatiminen ja kontrolli on tuhonnut monen koiran
kielitaidon. Koiria rangaistaan siitä, että ne käyttävät luontaista kykyään
rauhoittaa ympäristöään. Mutta onneksi koirat voivat myös kannustuksen,
kehumisen ja palkitsemisen kautta oppia käyttämään signaaleja uudelleen,
enemmän, useammin tai selvemmin, riippuen ympäristön vaatimuksista. Myös
muitten kielitaitoisten varmojen koirien tapaaminen auttaa koiraa eteenpäin
kielen saloihin. Rugaasin mukaan on huimaa ja uskomatonta kun koira oppii
käyttämään kieltään uudelleen.
PENNUN JA KOIRAN KASVATUKSESTA
Ensimmäinen rauhoittava signaali, jota koiranpennut käyttävät jo muutamien
tuntien, viimeistään parin päivän, ikäisinä, on haukottelu. Luovutusiässä
(n. seitsemän kahdeksan viikon ikäisinä) koiranpennut hallitsevat jo suurimman
osan kielestään. Tärkeää on pitää tätä kielitaitoa yllä, antaa pennun tutustua
erilaisiin, erirotuisiin, -kokoisiin, -värisiin ja –tyyppisiin koiriin. Näin
koira alkaa ymmärtää lajitovereitaan yhä paremmin ja paremmin, eivätkä
pitkäkarvaiset, ruttunaamaiset, lyhytkuonoiset tms. koirat aiheuta hämmennystä
tai ymmärtämättömyyttä. Sosiaalistamisesta puhuminen ei siis ole täysin
huuhaata vaan hyvin tärkeä oppitunti jokaiselle pennulle. Hyvin sosiaalistetun
pennun kanssa elo sujuu paljon vaivattomammin ja huolettomammin, eikä
ristiriitatilanteita synny.
Pennun koulutuksessa tulisi ottaa mallia koira tai susi emoista –
kärsivällisempää ja lempeämpää emoa saa hakea. Ihmisen pitäisi siis olla
kärsivällinen, ystävällinen ja huolehtiva VANHEMPI. Koiran
kasvatuksessa pitää olla lempeä mutta luja, jos koiraa rangaistaan jatkuvasti
ymmärtämättä koiran esittämiä rauhoittavia signaaleja, käyttäytymisketju
rakentuu seuraavasti. Koiraa rangaistaan – koira käyttää rauhoittavia
signaaleja, jotta omistaja käyttäytyisi ystävällisesti – signaalit eivät mene
perille, omistaja raivoaa yhä – koira lakkaa lopulta käyttämästä signaaleja.
Loppujen lopuksi ainoa käytetty kieli jota ymmärretään on väkivalta, josta taas
seuraa stressitason nousua ja epävarmuutta mikä taas johtaa koiran
aggressiiviseen käytökseen.
Rauhoittavien signaalien ymmärtäminen auttavat ymmärtämään koiria. Yleensä
ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota koiran tunteista kertoviin välimatkaa
lisääviin (uhkaaviin) signaaleihin, kun paljon oleellisempaa olisi pyrkiä
lukemaan rauhoittavia signaaleja.
Uhkaavat signaalit ovat periaatteessa rauhoittavien signaalien vastakohta.
Uhkaavien signaalien tarkoituksena on lisätä välimatkaa, saada toinen
vetäytymään tai poistumaan paikalta. Rauhoittavien signaalien tarkoituksena
taas on rauhoittaa tilanne ja välttää ristiriitoja, palauttaa rauha tai
lieventää pelkoa, stressiä, vihaisuutta tai muuta ristiriitaan johtavaa asiaa.
Joissain tapauksissa voisi myös sanoa, että rauhoittavat signaalit ovat
välimatkaa lyhentäviä. Kun vieraat koirat kohtaavat he rauhoittavien signaalien
avulla kertovat ystävällisistä aikeistaan ja vaarattomuudestaan. Joskus tilanne
voi johtaa ystävystymiseen kuten aran, pelkäävän, aggressiivisen tms. koiran ja
rauhoittavia signaaleja käyttävän, osaavan ja ymmärtävän ihmisen välillä.
Lopeta siis turhanaikainen koiran uhkaileminen – et saavuta sillä mitään (kuin
ehkä stressin puolustautuvalle koiralle ja myöhemmässä vaiheessa
aggressiivisesti käyttäytyvän koiran). Rauhoittavia signaaleja pystyt
käyttämään itsekin ja niiden myötä ymmärrätte koirasi kanssa toisianne
paremmin, suhteenne paranee, pääsette lähemmäs toisianne ja lisäksi jäät
koukkuun koirasi käytöksen tarkkailuun. Suhde koiraasi muuttuu varmasti!
Rugaas, T.:
Rauhoittavat Signaalit (Sanasilta oy, Yliopistopaino 2001)
Siljander, L.:
Oletko selvillä koiran rauhoittavista signaaleista? (Koiramme
1-2/2002, s.62-66)
